21.1.2025
Tiedote I Julkaistu STT 20.1.2025 I Kuullas Finland Oy
Useampi kuin joka viides työssäkäyvä suomalainen kokee, että heidän työpaikkansa ei ota henkiseen hyvinvointiin liittyviä tarpeita vakavasti, paljastaa tuore tutkimus. Kaikkiaan 20,4 prosenttia suomalaisista kertoo, että henkistä hyvinvointia huomioidaan työpaikalla vähän tai ei ollenkaan. Vain noin joka kolmas suomalainen (32,1 %) kokee, että henkisen hyvinvoinnin tarpeet huomioidaan omalla työpaikalla melko hyvin.
Tiedot selviävät mielen hyvinvointiin erikoistuneen Kuullas-valmennusyrityksen lokakuussa teettämästä valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta. Kuullaksen perustaja Saara Rantanen toteaa, että viime vuosien nihkeä talouskasvu näkyy nyt työntekijöiden hyvinvoinnissa.
“Kuluvaa syksyä ovat leimanneet muutosneuvottelut ja irtisanomiset, ja epävarmuus painaa työntekijöitä. Vallitsevissa olosuhteissa henkisen hyvinvoinnin tarpeet ovat erityisen tärkeitä, mutta valitettavasti työnantajat eivät ole hereillä. Tulokset osoittavat, että työntekijät jäävät henkisen hyvinvoinnin haasteiden kanssa liian usein ilman tukea.”
Reilu neljäsosa (27 % ) tutkimukseen vastanneista kertoo, että vaikka he uskaltautuvat puhumaan henkisen hyvinvoinnin huolistaan, työnantajan edustaja joko kuuntelee mutta ei reagoi tilanteeseen tai jättää asian täysin huomiotta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että eri-ikäiset suomalaiset näkevät tilanteen hieman eri tavalla.
Erityisesti milleniaaleista moni kertoo, että vaikka he avautuvat työpaikalla henkisistä tarpeistaan, vastauksena on vain tyhjiä katseita ilman konkreettisia toimia. Heistä useampi kuin joka kolmas (34 %) kokee, että vaikka huolet kuullaan, ei työnantaja reagoi niihin.
Nuorimmasta Z-sukupolvesta joka viides (20 %) kertoo, että henkiseen hyvinvointiin liittyvät tarpeet yleensä sivuutetaan. Boomerit taas ovat tottuneet pitämään huolensa ominaan – heistä lähes puolet (46 %) ei ole koskaan edes yrittänyt puhua henkisestä hyvinvoinnistaan esihenkilöille.
“Henkiseen hyvinvointiin liittyvien sukupolvierojen tunnistaminen on keskeistä, kun työpaikkojen hyvinvointikulttuuria pyritään kehittämään sellaiseksi, että se vastaa aidosti kaikkien työntekijöiden tarpeisiin,” Irina Krohn , toinen Kuullaksen perustajista sanoo.
“Työnantajien olisi tärkeää ymmärtää, että erityisesti nuoremmat sukupolvet odottavat toimenpiteitä, joilla on vaikutusta. Tämä odotus jää liian usein täyttymättä. Jos työpaikat haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimasta, on ymmärrettävä, että pelkän kuuntelemisen lisäksi tarvitaan tekoja”, Krohn jatkaa.
Z-sukupolveen tutkimuksessa on määritelty henkilöt, jotka ovat syntyneet vuosina 1997–2009. Milleniaaleiksi luokitellaan vuosina 1981–1996 syntyneet, X-sukupolveen vuosina 1965–1980 syntyneet ja boomereiksi vuosina 1946–1964 syntyneet.
Tutkimus osoittaa, että henkinen hyvinvointi on kriittinen tekijä monille suomalaisille: se vaikuttaa suoraan siihen, miten työssä jaksetaan. Peräti 39 prosenttia tutkimukseen vastanneista kokee, että henkinen hyvinvointi vaikuttaa heidän työpanokseensa erittäin paljon ja 37 prosenttia sanoo, että vaikutus on melko suuri.
Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien valmiudesta vaihtaa työpaikkaa, jos henkistä hyvinvointia ei oteta vakavasti. Siinä tilanteessa vastaajista yli puolet (53 %) olisi valmis vaihtamaan työpaikkaa.
“Jos työnantajat eivät ota henkistä hyvinvointia vakavasti, seuraukset näkyvät työpaikoilla viimeistään, kun nousukausi alkaa ja taistelu parhaista osaajista jälleen kiihtyy. Jo nyt joka toinen on valmis vaihtamaan työpaikkaa, jos henkiseen hyvinvointiin ei kiinnitetä huomiota. Tilanne on hälyttävä: työnantajien on pakko toimia, jos he haluavat pitää työntekijänsä sitoutuneina”, Krohn huomauttaa.
Työnantajat eivät ota ilmapiirihaasteita vakavasti
Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat eniten vastaajien henkiseen hyvinvointiin työpaikalla. Yllättäen työilmapiiri on monille merkittävämpi asia kuin työkuorma. Kaikista vastaajista useampi kuin kuusi kymmenestä (64,3 %) piti työilmapiiriä tärkeimpänä tekijänä, yli puolet (54,5 %) työkuormaa, lähes puolet (49,8 %) johtamistapaa, miltei yhtä moni (49,6 %) työn sisältöä ja neljä kymmenestä (41,5 %) työkavereita.
Työilmapiiri on tärkein asia milleniaaleille: heistä 71 prosenttia mainitsi sen tärkeimpänä vaikuttavana asiana. Saara Rantanen muistuttaa, että erityisesti nuoremmille työntekijöille hyvä työilmapiiri voi tasapainottaa kuormittavaakin työtä.
“Jos ilmapiiri on huono, se heikentää työntekijän kokemusta työn mielekkyydestä riippumatta työmäärästä tai työtehtävästä. Työpaikkojen ilmapiiriin panostaminen on voittava strategia yritykselle”, Rantanen toteaa.
“Erityisesti millenniaalit ajattelevat, että työpaikka on muutakin kuin vain paikka, jossa suoritetaan tehtäviä – se on yhteisö. He arvostavat sekä esihenkilöiden että työkavereiden avoimuutta. Tulokset osoittavat, että jos yritykset eivät panosta työilmapiiriin, ne voivat menettää nuoret, jotka pitävät työpaikan yhteishenkeä kriittisen tärkeänä osana hyvinvointiaan.”
Tutkimuksessa sevitettiin myös, mitä työnantajat voisivat tehdä, jotta työntekijät jaksaisivat paremmin. Yli puolet vastaajista (54%) mainitsi, että joustavat työajat ja hyvä esihenkilötyö olisivat oivallisia keinoja tukea henkistä hyvinvointia. Myös mahdollisuus puhua asioista ja käyttää stressinhallintatyökaluja nousivat tärkeiksi.
Nuoremmat sukupolvet vaativat selvästi muutosta työelämään: he toivovat vähemmän kuormittavaa työtaakkaa ja oikeita työkaluja stressinhallintaan. Z-sukupolveen kuuluvista vastaajista 60 prosenttia ja millenniaaleista lähes yhtä moni (58 %) piti työkuorman vähentämistä tärkeänä. Stressinhallintatyökaluja arvostaisi Z-sukupolven edustajista yli puolet (53 %) ja lähes yhtä moni (47 %) millenniaaleista.
Boomerit puolestaan kaipaavat enemmän joustavia työaikoja ja mahdollisuuksia keskustella ongelmista. Heistä 46 prosenttia mainitsi joustavat työajat ja 33 prosenttia keskustelumahdollisuudet.
“Työpaikkojen täytyy herätä henkisen hyvinvoinnin tärkeyteen ja luoda ympäristö, jossa työntekijöiden jaksaminen on ykkösasia. Jos mitään ei tehdä, henkisestä hyvinvoinnista tulee merkittävä este Suomen tuottavuuden kasvulle ja tulevaisuuden menestykselle", Irina Krohn kiteyttää.
Teknologiayhtiö Qvik kartoitti suomalaisten henkisen hyvinvoinnin tilaa lokakuussa valtakunnallisella kyselytutkimuksella Kuullaksen toimeksiannosta. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1014 työssä käyvää suomenkielistä, jotka ovat 18–65-vuotiaita ja edustavat alueellisesti koko maata. Vastaajissa on painotettu nuorimman ikäluokan osuutta, jotta ikäluokkia on voitu vertailla tilastollisesti luotettavalla tavalla.